Kohti ääretöntä ja sen yli

649km takana ajettua matkaa kilpailupaikalta Clearwateriin Tampan alueelle. Paikat kipeenä. Polveen särkee ja jalkapohjassa melkein nyrkin kokoinen rakko. Elämä voittaa kuitenkin! Kilpailun ainoa tavoite oli mennä hyvällä mielellä läpi koko kisan. Ei aika painetta, ei sijoituspainetta. Oikeastaan kilpailu menikin pelikirjan mukaisesti lähes loppuun asti. 2 km ennen maalia meinas kyllä huumori loppua, mut sisulla siitäkin selvittiin. Uintiosuus alkoi 06:40 aaltolähtönä. Samanaikaisesti päästettiin 5 kilpailijaa mereen ja seuraavat siitä aina muutaman sekunnin välein jonossa uimaan. Ite katselin lähtöpaikkaa 1h - 1h10min uimareiden joukosta. Lopulta tuli oma vuoro ja eikun matkaan. Alkumetrit mentiin melko matalassa kahlaten kohti ensimmäistä poijua. Lopulta pääsi kunnolla uimaan ja uinti tuntui melko hyvältä. Ilman lämmittelyä kun lähtee niin ensimmäinen 10-15min menee melko hengästyneenä, mutta kun keho alkaa lämpenemään niin uinti senkun sujuvoituu. Jonkun verran uinnissa oli ruuh...

Eilen haettiin kilpailumateriaali kilpailukeskuksesta. Pientä jonoa oli jo syntynyt, mutta jouheasti jono eteni. Ensimmäisenä pyydettiin nimikirjoituksia kahteen eri lappuun. Lukematta nimet alle, todennäköisesti ne olivat vastuuvapautuksia yms kaavakkeita. Numerolapun ja vaihtoaluepussien lisäksi sai repun ja kilpailujulisteen muistoksi. Ironman kaupan kautta ulos, mukaan tarttui aurinkolippa ja juoksusukat. Kilpailualueelta vielä geelejä ja torpedo-juomapulloon varaosat. Iltapäivällä vielä polkupyörän testilenkki. Hyvä huomata ensimmäisessä tuulen puuskassa, että rengas ja ohjaustanko osoittavat eri suuntiin. Pari pulttia oli jäänyt löysälle, joten takaisin majoitukseen kiristelemään pultteja. Tarkoitus oli vielä käydä ottamassa tuntumaa meriveteen. Rannoilla liehuivat punaiset liput. Melkoisen kova tuuli oli nostanut jo hyvänkokoista aaltoa. Uinti noin isossa aallokossa oli hankalaa ja se jäikin noin sataan metriin ja maitojunalla pois. Illalla uni tulikin jo paikallista aikaa k...